Opening Hours
 TUE -SAT 12-18 all year 
 closed during bank holidays
Ticket sales closes at 5pm

FEES - tickets from the Café

  • Adults 12 €

  • Children, students and pensioners 10 €

  • Family ticket (2 adults and 2 children 7-16 years) 35 €

  • Visitor groups with the group leader 10 € / person (min. group size 12 persons)

  • Free entrance: ICOM card, Museum Card and children under
    7 years

     

  • Guided tour 40 € per group + entrance fee. Learn more

  • Facebook - White Circle
  • Instagram - White Circle
  • TripAdvisor - White Circle

contact information

Särestöniemi-museo 
Särestöntie 880 
99110 Kaukonen 

​​tel. +358 (0) 16 654 480 (Info)
info@sarestoniemenmuseo.fi

Anne Koskamo, museum director

anne.koskamo@sarestoniemenmuseo.fi
tel. +358 (0)40 536 1082

Jaana Hokkanen, curator (art education)
jaana.hokkanen@sarestoniemenmuseo.fi

tel. +358 (0)40 700 3441

Raija Kulppi, collections curator
raija.kulppi@sarestoniemenmuseo.fi
tel. +358 (0) 16 654 480

© 2019 Särestöniemimuseo

Pohjoinen perintömaa

9.11.2018–1.11.2019 
Galleria, Särestöniemi-museo

Kittilän Kaukosesta kotoisin olevan ja siellä myös lähes koko elämänsä asuneen Reidar Särestöniemen (1925–1981) taiteesta on helposti löydettävissä hänen pohjoiset juurensa. Lappilainen luonto, Särestön elinpiiri ja suvun henkinen perintö olivat kaikki taiteilijaa inspiroivia ja hänen töihinsä vaikuttaneita tekijöitä. ”Pohjoinen perintömaa” oli Reidarille loputon luovuuden lähde

Reidar Särestöniemi, ”Paennut viulu”, öljy, 1961. Rovaniemen kaupungin kokoelma. Kuvannut Arto Liiti.

Reidar sai vaikutteita niin Kaukosen kylän kupeessa sijaitsevan Särestön monipuolisesta ja luonnonläheisestä ympäristöstä, kuin perheensä sukujuurista. Etenkin Alma-äidin tarinat elämästä Norjassa Ruijan rannoilla Vesisaaressa olivat mieluisia. Äidin lestadiolainen katsomus ja isä-Matin sosialistinen vakaumus toivat kasvavan Reidarin elämään mielenkiintoisen ristiriidan. Katsomussoppaa hämmensi lisäksi vielä molempien vanhempien uskomukset haltioihin, enneuniin ja luonnonvoimiin. Saamelaiskulttuurin mytologioista ja lappilaisesta perinteestä ammentava rikas tarinaperinne näkyy Särestöniemen maalauksissa. Suvun laaja elinpiiri Lapista Jäämeren rannoille oli pohjana taiteen synnylle.  

Särestön pihapiirin takaa aukeni kokonainen maailma ja väkevänä elävä luonto. Lapin luonnon ääri-ilmiöistä, kesäyön yöttömistä öistä ja kaamoksen pimeydestä kasvoi Reidarin taiteessakin näkyvä tunteiden laaja asteikko. Reidar itse kertoi taiteestaan, että se ”-- liittyy sukhuun ja kylän elämään, pitäjän elämään ja koko tämän pohjoisen ihmisen elämään. Ja onhan sielä lapsuus ja onhan sielä kaikki.” 

Taide on usein sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen ilmiöihin, ja taiteilijan rooli on nostaa esiin mahdollisia epäkohtia. Yhtä lailla taiteeseen vaikuttavat lapsuuden ja nuoruuden ajan kokemukset, tavatut ihmiset, ystävät, vastoinkäymiset ja pienet voitot. Reidarin taide oli lujasti kiinni hänen kotiseudussaan, mutta sisälsi paljon myös mystisiä ja symbolisia elementtejä. Hän jätti töihinsä myös paljon tulkinnan varaa, vapautta katsojalle kokea värit ja aiheet itse. Särestöniemen teoksilla onkin aivan yhtä monta tulkintaa kuin katsojaa. Mutta se on selvää, että pohjoiset vaikutteet elivät vahvana taiteilijassa. Reidar kirjoitti Yrjö Kaijärvelle vuonna 1967: ”Maalaan kuvia Lapista, jota ei oikeastaan ole – on palasia Ruijassa, on Muurmanskissa, on missä vain, mutta eniten varmaankin lapsuuteni muistoissa --- ” Lapsuuden leikit ja muistikuvat löytyivätkin taiteilijan töistä läpi hänen elämänsä. 

Pohjoinen perintömaa -näyttelyyn on koottu Särestöniemen teoksia, joissa näkyvät nämä monenlaiset vaikutteet. Esillä on niin Ruijaan sijoitettavia teoksia, kuten ”Meriraukka käy kotikylässään” (1969) kuin myös lähipiiristä kertovia töitä. Särestöniemi otti kuvillaan kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin, josta esimerkkinä ”Hiljainen pako” (1970), joka kuvaa Lapin autioituvia kyliä. Eräs henkinen pakopaikka ja koti Reidarille oli Trifonan luostari, eräänlainen fantasialuostari. Tätä teemaa hän maalasi noin reilun kymmenen taulun verran, ja tästä näyttelystä löytyy kolme erityyppistä luostarimuunnelmaa. Yksi niistä on hyvin tummasävyinen ”Trifonan luostari” (1970). Näyttelyssä on esillä Särestöniemi-museon omien kokoelmien lisäksi teoksia eri tahojen kokoelmista ympäri Suomen.