Aukioloajat
TI-LA 12-18 vuoden ympäri
pyhäpäivinä suljettu 
Lipunmyynti sulkeutuu klo 17:00.
 

LIPUT 

  • aikuiset 12 €

  • koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset 10 €

  • perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta 7-16 v) 35 €

  • ryhmäliput 10 € / hlö, min. 12 hlöä

  • vapaa sisäänpääsy ICOM -kortilla, Museokortilla ja alle 7-vuotiailla 
     

  • Opastus 1,5h 40 € / ryhmä + sisäänpääsymaksu. Ryhmän maksimikoko on 50hlö. Lue lisää

Järjestämme erilaisia työpajoja koululais- ja päiväkotiryhmille sekä aikuisille. Kysy lisää taide-, arkkitehtuuri- tai ympäristöteemaisista työpajoistamme sähköpostitse!

  • Facebook - White Circle
  • Instagram - White Circle
  • TripAdvisor - White Circle

YhteystiedoT

Särestöniemi-museo 
Särestöntie 880 
99110 Kaukonen 

​​p. +358 (0) 16 654 480 (Info)
info@sarestoniemenmuseo.fi

Anne Koskamo, museonjohtaja 

anne.koskamo@sarestoniemenmuseo.fi
p. +358 (0)40 136 1112

Jaana Hokkanen, museolehtori 
jaana.hokkanen@sarestoniemenmuseo.fi

p. +358 (0)40 700 3441

Raija Kulppi, kokoelma-amanuenssi 
raija.kulppi@sarestoniemenmuseo.fi
p. +358 (0) 16 654 480

© 2019 Särestöniemimuseo

Aukioloajat: TI-LA KLO 12-18 
Ympäri vuoden
Särestöniemi-museon  aukioloajat joulun ja uudenvuoden aikaan:

 

ma 23.12. avoinna klo 12-18

ti-to 24.-26.12. suljettu

pe-la 27.-28.12. avoinna klo 12-18

su-ke 29.12.2019-1.1.2020 suljettu

 

500 Terry Francois Street, San Francisco, CA 94158

info@mysite.com  /  Tel. 123-456-7890

Reidarista

”Maalauksissani on vain minä itse. Niissä on minun onneni ja tuskani, minun täyttymätön kaipuuni, koko minun elämäni.”

 

Reidar Särestöniemi (1925–1981) on eräs tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita ja aikansa merkittävin lappilainen taiteilija. Hän syntyi nuorimpana lapsena Alma ja Matti Kaukosen, sittemmin Särestöniemen, seitsenlapsiseen perheeseen Kittilän Kaukosen kylään. 

 

Reidar Särestöniemi opiskeli Suomen Taideakatemiassa Helsingissä (1947–1952) ja Ilja Repin -instituutissa Leningradissa (1956–1959). Särestöniemen taiteilijanura lähti nousuun ensimmäisen yksityisnäyttelyn myötä, jonka hän piti Helsingissä 1959. Opiskeluvuosiaan lukuun ottamatta Särestöniemi eli koko elämänsä kotitilallaan. Hänelle myönnettiin taiteilijaprofessorin arvonimi 1975. Reidar Särestöniemi oli värikäs henkilö, joka herätti aikanaan keskustelua niin taiteensa sisällöstä kuin omasta persoonallisuudestaankin.

Tutustu videoihin museosta

Museo

 

Särestöniemi-museo Kittilän Kaukosessa esittelee taiteilija, professori Reidar Särestöniemen (1925–1981) taidetta ja hänen asuin- ja työympäristönsä. Taiteilijan kuoleman jälkeen hänen veljensä Anton Särestöniemi (1921–1997) lahjoitti perintöosansa Särestöniemen Museosäätiölle, mikä mahdollisti museon perustamisen vuonna 1985. Museon ylläpitäjäksi vaihtui vuonna 2016 Kauko Sorjosen säätiö, kun Särestöniemen Museosäätiö sulautui Kauko Sorjosen säätiöön. 
 

Museon alueeseen kuuluvat vanhaa peräpohjalaista rakennusperinnettä edustava Särestöniemen suvun tila rakennuksineen sekä Reidar Särestöniemen rakennuttamat galleria ja ateljee, ns. Reidarin Särestö. Arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilä suunnittelivat 1970-luvulla galleria- ja ateljeerakennukset, jotka edustavat modernia suomalaista puuarkkitehtuuria. Alueella sijaitsee myös taiteilijan ensimmäisen ateljeekodin kivijalka. Ensimmäinen ateljeekoti tuhoutui tulipalossa 1977. 
 

Museosäätiö rakennutti vuonna 1988 museolle toimintakeskuksen, missä on toimistotilojen lisäksi lipunmyynti, kahvila ja pieni museokauppa. 

 

Vanha Särestö

Vanha Särestö on Reidar Särestöniemen lapsuudenkoti. Taiteilijan isovanhemmat, Heikki (1859–1941) ja Kaisa Kaukonen, os. Tammela (1851–1927), ostivat Särestöniemen tilan vuonna 1889. Päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1873. Suvun sukunimeksi tuli Särestöniemi 1930-luvulla tilan nimen mukaan. Heikin ja Kaisan neljästä pojasta Matti (1890–1974) jatkoi tilan isäntänä.
 

Särestöniemen tila oli pitkälti omavarainen. Elanto saatiin monesta lähteestä; karjanhoitoa täydensi pienimuotoinen ohran- ja perunanviljely, poronhoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Pääkulkuväylä Ounasjoki oli merkittävä lohijoki, josta saatiin jopa miehenmittaisia lohia. Metsätyöt, uitto ja rahdinajo toivat rahatuloja. Elämää sääteli luonnon vuodenkierto. 

Reidar Särestöniemen äiti Alma Särestöniemi, o.s. Andersen (1894–1973) oli syntynyt Vesisaaressa, Pohjois-Norjassa. Alman äiti Sofia Andersen, o.s. Tammela (1853–1913) oli lähtöisin Kittilän Hanhimaasta ja isä Erik Andersen, ent. Hirmu, (1847–1913) puolestaan Keminmaasta. Alma ja Matti Särestöniemi avioituivat vuonna 1913 ja asettuivat Särestöön asuttuaan aluksi Vesisaaressa. Alma ja Matti saivat seitsemän lasta, joista Reidar syntyi kuopuksena vuonna 1925. Vanhempien kuoleman jälkeen Reidarin veli Anton jäi asumaan Vanhaan Särestöön. Veljensä kuoleman jälkeen Anton toimi Särestön isäntänä kuolemaansa, vuoteen 1997, saakka.

Vanhan Särestön rakennukset on entisöity 2000-luvun alussa. Vanha Särestö kuvastaa entisajan elämäntapaa ja kertoo Särestöniemen suvun tarinan sekä taiteilija Reidar Särestöniemen varhaisvaiheista. Taiteilijan ensimmäinen ateljeetila sijaitsi Vanhan Särestön pirtissä

Galleria

Reidar Särestöniemi rakennutti gallerian ensimmäisen ateljeekotinsa viereen vuonna 1972. Arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä suunnittelivat mahtavan kelohonkarakennuksen, joka sulautuu ympäröivään maisemaan täydellisesti. Särestöniemi oli yksi aikansa tunnetuimpia taiteilijoita, jonka luona vieraili paljon ihmisiä tavallisista matkailijoista taiteenostajiin ja valtiovieraisiin. Galleria toimi sekä näyttely- että edustustilana saunoineen. Gallerian uima-altaassa Särestöniemi sai uida kuin hylje taulujensa keskellä. 

Gallerian päänäyttely vaihtuu teemoittain kerran vuodessa. Näyttely perustuu pääosin museon omiin kokoelmiin mutta näyttelyihin lainataan myös Särestöniemen teoksia muista kokoelmista.

Palanut Ateljee (1965-77)

Nykyistä ateljeeta edelsi vuonna 1965 rakennettu ateljeekoti, Honkapirtti. Ateljeen suunnitteli arkkitehti Robert Gunst mutta Särestöniemi teki taloon haluamansa muutokset. Ateljeekoti tuhoutui tulipalossa uudenvuodenyönä 1977 sähköoikosulun takia. Tulipalo oli raskas isku Särestöniemelle, joka menetti paitsi kotinsa myös osan maalauksistaan, taiteilijantarvikkeensa, laajan taidekirjaston, suuren osan kirjoittamistaan runoista sekä niin lapsuudenkodista kuin maailmanmatkoiltaan keräämänsä muistoesineet. Ateljeen kellarin päälle on myöhemmin rakennettu hirsikatos. 

 

Ateljee 

Särestöniemen uusi ateljeekoti valmistui lokakuussa 1978. Arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä saivat innoitusta vanhoista karjalaistaloista ja antoivat ateljeelle nimen Valkeanmeren talo. Rakennuksessa on 200 neliötä kerrosta kohti. Avaran ateljeesalin iso ikkuna avautuu länteen, mistä ilta-aurinko luo säteitään. Reidar varusti tupakeittiönsä tiskikoneella ja pitkällä ruokapöydällä sekä kukilla. Yläkerrassa sijaitsevat taiteilijan makuuhuone ja vierashuone, joiden yläpuolella on vielä tilava ullakkotila.

 

Särestöniemi ehti asua uudessa kodissaan vain noin 2,5 vuotta, sillä hän kuoli ateljeehensa 27.5.1981 vain 56-vuotiaana.

Ateljeesalin taidenäyttely vaihtuu kolme kertaa vuodessa ja salissa järjestetään myös konsertteja, teatteriesityksiä ja taidetapahtumia.