On aika herätä -projekti verkossa 
 

Projektiin voi jokainen osallistua.
Facebookissa on ryhmä: On aika herätä 
https://www.facebook.com/groups/816591595528982/
tai laita sähköpostia info(at)sarestoniemenmuseo.fi

 

Ounasjoen aallot 1975

”On aika herätä” – millaisen jäljen jätämme luontoon?

 

Taiteilija Reidar Särestöniemi (1925–1981) sanoi Tokion näyttelyluettelon esipuheessa vuonna 1980: ”On todella aika herätä ja antaa suuren luonnon elää tekemättä sille väkivaltaa.” Särestöniemellä oli näyttelyssä esillä maalaus nimeltä On aika herätä (1979), jossa kolmen talviunesta heränneen karhunpennun katseista näkyy vetoomus luonnon puolesta. Reidar halusi suojella luontoa ja tärkeinä pitämiään paikkoja, koska ne olivat osa hänen elinympäristöään ja hänen identiteettiään, mutta hän piti luontoa arvokkaana myös sinänsä. Muillakin kuin ihmisellä oli oikeus elää ja kukoistaa omassa maailmassaan, omassa elinympäristössään.

Särestöniemi-museo juhlii vuonna 2020 Reidar Särestöniemen 95-vuotisjuhlavuotta gallerian päänäyttelyllä Viimeinen hukka – hätä arktisen luonnon puolesta. Näyttelyssä esitellään teoksia, joilla taiteilija otti kantaa luonnonsuojelun puolesta. Reidar Särestöniemi samaisti itsensä luontoon, hän oli punapartainen jänkä, hän oli keväästä riemuitseva ilves tai uhanalainen, loppuunajettu susi. Särestöniemi totesi: ”Mie samastan itteni jotenki näihin maisemhin, taihvaishin ja ihmishin ja luonthon.” Hän tutki luontoa mutta samalla katsoi itseään ja katsoi syvälle. Hän halusi kertoa, mitä luonnolle tapahtui hänen aikanaan: ”Hukkumisesta on monessa kyse, luonnosta ja sen muuttamisesta väkivalloin. – Ihmisille yritän puhua siitä, miltä tuntuu eläimistä, kun ne joutuvat lähtemään tulva-altaan tieltä. Puhun, mitä nyt juuri tapahtuu tässä, tähän aikaan. Sillä tämä on minun aikani ja paikkani.”

Ihminen voi vaikuttaa luonnon säilymiseen valinnoillaan. Reidar koetti elää niin, että luonto säästyisi. Hän tunnusti, että hänellä oli ollut siihen mahdollisuus, koska hän hyvin toimeentulevana taiteilijana pystyi tekemään elämässään valintoja, joita kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä. Jokainen voi toisaalta osallistua ja tehdä, pienilläkin valinnoilla ja teoilla voi olla seurauksia, joita ei ehkä aina heti havaitse tai näe. Suomen perustuslaissa sanotaan, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

”On aika herätä” -projektin tavoitteena on, että koululaiset tutustuvat museoon ja Reidar Särestöniemen ajatuksiin luonnosta ja luonnonsuojelusta. Koetun pohjalta jokainen miettii, mikä on heidän lempipaikkansa, mitä he haluavat varjella ja omaa suhdettaan luontoon. Kaikki dokumentoivat paikan, jonka toivovat säilyvän jälkipolville ja kirjoittavat tai kertovat esim. videolle paikan tarinan.

Kutsumme mukaan myös kaikki muut tutustumaan museoon virtuaalisesti ja teemaan ja pohtimaan, millaisen luonnon, millaisen ympäristön he haluaisivat jättää perinnöksi tuleville sukupolville. Mitä muistoja ja kokemuksia paikkaan liittyy, miksi se on merkityksellinen paikka. Lapin ihmisen menneisyydessä tärkeistä paikoista on aikanaan koonnut tietoa Samuli Paulaharju, jonka tekstit viehättävät edelleen nykylukijaa. Myös Särestöniemi luki Paulaharjua ja viittasi tähän kertoessaan Posoaapa-nimisestä maalauksestaan, joka kuvasi Lokan tekoaltaan alle jäänyttä Suomen suurinta suoaluetta. Luonnon merkitys itsessään on tärkeä mutta merkitystä syventää myös kokemus kulttuuriperinnöstä, joka sisältää ajallisia kerrostumia, jotka antavat meille juuret. Jokaisen omasta näkökulmasta muodostuu kohdatessa yhteistä aineetonta kulttuuriperintöä. Näiden perintöjen säilymiseen vaikuttavat ihmiset, joilla on muisti ja halu muistaa.

Projektin tavoitteena on herättää ihmiset näkemään, mitä kaikkea säilyttämisen ja vaalimisen arvoista luonto ja lähiympäristö sisältää. Ajatuksena on myös eri ikäryhmien kohtaaminen ja suullisen tiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle. Pidetään yllä ja elvytetään tarinankerrontaperinnettä. Annetaan aikaa toisillemme ja ollaan läsnä ajassa ja paikassa. Jaetaan yhteisiä kokemuksia.

Ympäristö, jossa elämme, on usein itsestäänselvyys. On vaikeaa nähdä lähelle. Mikä paikka, maisema, ympäristö on sinulle rakas, minkä haluaisit säilyvän tulevaisuuteen. Mitä kokemuksia, muistoja, tunteita tai elämyksiä siihen liittyy? Mikä on sellainen paikka, johon aina palaat ja josta saat voimaa.

Maisema muuttuu luonnostaan ajan myötä. Nyt istutettu taimikko on 100 vuoden kuluttua suuri metsä. Ympäristöömme kohdistuu myös, etenkin ilmastonmuutoksen myötä, monta uhkaa, monia paikkoja ei ehkä tulevaisuudessa ole enää olemassa. Ihminen voi teoillaan ja ratkaisuillaan vaikuttaa tapahtuviin muutoksiin.

Mitä tapahtuu, kun paikka tuhoutuu? Mitä tapahtuu ihmisille, jotka menettävät juurensa ja tarinansa? Mikä merkitys on kertomuksilla menetetyistä, menneisyyden merkityksellisistä paikoista?

Tule mukaan projektiin!

  • Vieraile virtuaalisesti Särestössä: perehdy Reidarin maailmaan ja näyttelyyn Viimeinen hukka – hätä arktisen luonnon puolesta.
     

  • työskentelytehtävä:

    • mieti paikka, minkä haluat säilyvän ja minkä haluat muistaa

    • kuvaa paikka: yksi kuva tai useampia kuvia; voit kuvata paikan eri vuorokauden- ja/tai vuodenaikoina

    • yritä löytää paikasta joskus aikaisemmin otettu kuva

    • kysele sukulaisilta, ystäviltä ja tutuilta, mitä mieltä he ovat paikasta

    • kirjaa ylös paikkaan liittyvät tuntemukset, muistot, tapahtumat

    • arkistointia varten lähetä kuva sähköpostilla info@sarestoniemenmuseo.fi ja liitä kuvan mukaan kuvaajan/tekijän tiedot (nimi), kuvattu paikka, kuvauspäivä ja perustelu, miksi tämä paikka on tärkeä sekä teksti: Olen lukenut ja hyväksyn tallennusohjeet. Laita sähköpostin otsikoksi On aika herätä.

    • voit julkaista kuvan facebookissa On aika herätä -ryhmässä

  • paikoista kootaan virtuaalinen näyttely.

 

Luonnonsuojeluteemaan liittyvä juhlaseminaari pidetään elokuussa 28.8.2021, Suomen luonnon päivänä, Reidarin ateljeessa ja tilaisuus on yleisölle vapaa. Seminaariin on pyydetty juhlapuhujiksi, luontoteemaan liittyen, esim. luontovalokuvaajia, kirjailijoita ja teatterintekijöitä. Tilaisuuden yksityiskohtainen ohjelma julkistetaan keväällä 2021.

Projektin tuotokset esitellään kuntapäättäjille ja Lapin kansanedustajille, mitä lapset haluavat, mitä vanhempi polvi haluaa säilyttää ja mitä se edellyttää.


 

On aika herätä!

”Tuommoinen mentaliteetti, että minun jälkeeni maailmanloppu, on rikollista.
Se on rikos luontoa vastaan ja ympärille asuville monen miespolven ikävä.”


(Reidar Särestöniemi 1975)

Aukioloajat
TI-LA 12-18 vuoden ympäri
pyhäpäivinä suljettu 
Lipunmyynti sulkeutuu klo 17:00.
 

LIPUT 

  • aikuiset 12 €

  • koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset 10 €

  • perhelippu (2 aikuista ja 2 lasta 7-16 v) 35 €

  • ryhmäliput 10 € / hlö, min. 12 hlöä

  • vapaa sisäänpääsy ICOM -kortilla, Museokortilla ja alle 7-vuotiailla 
     

  • Opastus 1,5h 40 € / ryhmä + sisäänpääsymaksu. Ryhmän maksimikoko on 50hlö. Lue lisää

Järjestämme erilaisia työpajoja koululais- ja päiväkotiryhmille sekä aikuisille. Kysy lisää taide-, arkkitehtuuri- tai ympäristöteemaisista työpajoistamme sähköpostitse!

  • Facebook - White Circle
  • Instagram - White Circle
  • TripAdvisor - White Circle

YhteystiedoT

Särestöniemi-museo 
Särestöntie 880 
99110 Kaukonen 

​​p. +358 (0) 16 654 480 (Info)
info@sarestoniemenmuseo.fi

Anne Koskamo, museonjohtaja 

anne.koskamo@sarestoniemenmuseo.fi
p. +358 (0)40 136 1112

Jaana Hokkanen, museolehtori 
jaana.hokkanen@sarestoniemenmuseo.fi

p. +358 (0)40 700 3441

Raija Kulppi, kokoelma-amanuenssi 
raija.kulppi@sarestoniemenmuseo.fi
p. +358 (0) 16 654 480

© 2019 Särestöniemimuseo