SÄRESTÖNIEMI-MUSEO

PULLAKAHVIT REIDARIN KANSSA
17.4.2024 Kittilän Kirjastolla klo 18.00 
 

Särestöniemi-museo kutsuu kaikki Reidar Särestöniemestä kiinnostuneet pullakahveille Kittilän kirjastoon keskiviikkona 17.4.2024 klo 18 alkaen keskustelemaan Reidarista, hänen taiteestaan ja elämästään.

Pohdimme, mitä Reidar on merkinnyt eri ihmisille ja miten hänen taiteensa ja tarinansa on vaikuttanut ihmisiin. Pullakahvit Reidarin kanssa on osa Kittilän kulttuuriviikon ohjelmaa. Museonjohtaja Anne Koskamon ja yli 30 vuotta Särestössä työskennelleen kokoelma-amanuenssi Raija Ylitalon kanssa keskustelevat Pauli ja Aila Kaukonen, Vesa Huilaja, Katja Kaunismaa ja Noora Mustajoki. Toisille Reidar on merkinnyt pitkää ystävyyttä, toisille puolestaan työtä, taiteellista innoitusta tai lämpimiä muistoja Särestöstä ja Reidarin veljestä Antusta.

Tervetuloa kuuntelemaan ja myös jakamaan omia kokemuksia.
 

Reidar Särestöniemi oli aikansa tunnetuin taiteilija, josta tehtiin julkisuudessa myyttinen hahmo. Reidar teki vaikutuksen niin persoonallaan kuin taiteellaan.
Reidar sanoi Lapin Kansan haastattelussa 1975:
”Mie teen näitä kuvia ja toivon, että jotakin parempaa ne ihmisille antavat. Mie kerron niissä, niinku taiteilijat ylhensäki, maailmasta, joka meillä on täällä. Minusta tämä Lappi on seutukuntaa, jossa ihmiset taistelevat oman elämänsä ja oman sielunsa vuoksi. Tämä on parempia seutuja mitä on.”

Reidar sai tunnustusta uskollisuudesta kotiseudulleen ja hänen taiteensa ja elämänsä puhuttelee ihmisiä vielä tänä päivänä. Mikä on Reidarin merkitys Kittilälle ja kittiläläisille nykypäivänä?
 

Tilaisuudessa kerrotaan myös tulevasta Reidar 100-vuotisjuhlavuodesta 2025. Reidar Särestöniemen syntymästä tulee toukokuussa 2025 kuluneeksi sata vuotta. Särestöniemi-museon juhlavuoden tavoitteena on nostaa Reidarin tunnettuutta ja merkittävyyttä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Reidar vaikutti merkittävästi Kittilän ja Lapin kuvaan maailmalla. On aika nostaa Särestöniemi arvoiselleen paikalle Suomen taidehistoriassa. Samalla edistetään Kittilän kulttuuriperinnön arvostusta laajemmin ja toteutetaan kulttuuripitäjän mainetta konkreettisesti.
 

Museonjohtaja Anne Koskamo toivoo, että Kittilän kuntalaiset osallistuisivat juhlavuoteen tekijöinä ja kokijoina. Reidarin kautta voi lähestyä monenlaista teemaa historiasta identiteettiin ja juuriin, kirjallisuudesta psykologiaan tai luonnonsuojelusta tähtitieteeseen. Juhlavuosi mahdollistaa kittiläläisten tekijöiden näkymisen ja kunnan profiloitumisen juhlavuoden kautta. Särestössä vierailee vuosittain noin 10 000 kävijää, joista suuri osa on matkailijoita, joten juhlavuoden tapahtumat edistävät varmasti myös Kittilän kulttuurimatkailua.

​

Juhlavuoden tavoitteiden ja hankkeiden edistämiseksi on perustettu Reidar 100 -ohjausryhmä, joka koordinoi juhlavuoden tapahtumia ja viestintää sekä seuraa tavoitteiden toteutumista pitkällä tähtäimellä. Juhlavuoden tavoitteena ovat pysyvät taide- ja kulttuurimyönteiset vaikutukset koko kunnassa.